Vuonna 2013
Tytön vaatteet: kaikki Tuttaa
Elän yhden ongelman kanssa. En kuitenkaan pidä sitä ehkä niinkään ongelmana vaan positiivisena ominaisuutena. Olen allerginen normaalihintaisille vaatteille. Ostan ison osan vaatteista kirpputorilta, ja alennusmyynneistä melkeinpä loput. Vain todellisen tarpeen seurauksena saapuvat normaalihintaiset tuotteet meille. Ominaisuuteni ei siis koske vain vaatteita vaan myös tavaroita...
Vuonna 2014
Yksi todellinen tarve voi syntyä päiväkotikuvauspäivän lähestyessä. Aiempina vuosina olen osittain joutunut venymään mukavuusalueeni ulkopuolelle... Tänä vuonna sain pysytellä kuplassani löydettyäni kaikki vaatteet alennettuun hintaan! Hih ja huh!
Vuonna 2015
Ison pojan vaatteet: paita Me&I, housut Lotta&Lassi
Äkkisilmäyksellä pääsettekin hyvin äidin vaatemakuun sisälle. Tykkään selkeistä väreistä, selkeistä kuvioista - käytännöllisistä perusvaatteista. En tykkää vaatteista, joissa on toinen toistaan ihmeellisempiä nimekkäitä hahmoja. Saatan silti ostaa niitä, jos tiedän lasten tykkäävän. Jos ne nimittäin ovat alennuksessa tai kirpputorilla hyvään hintaan, hih! Mutta jos vaate on työläs silittää, se saa lähteä jonkun toisen vaatekaappiin!
Mikäs on teidän suhteenne lastenvaatteisiin?
- Lyyti